Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Ilmastonmuutoksen torjunta jäänyt Kreikassa talouden tasapainottamisen jalkoihin - Suomen suurlähetystö, Ateena : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Ateena

Embassy of Finland
Hatziyianni Mexi 5, 115 28 Athens
Puh. +30-210-72 55 860
S-posti: sanomat.ate@formin.fi
Ελληνικά | Suomi | English | Svenska |  |  | Instagram
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 7.12.2018

Ilmastonmuutoksen torjunta jäänyt Kreikassa talouden tasapainottamisen jalkoihin

Kreikassa on jo huomattu ilmastonmuutoksen vaikutuksia esimerkiksi entistä kuumempina kesälämpötiloina. Kierrätys ja kiertotalous ovat vasta alkutekijöissä Suomeen verrattuna. Energiasektori tuottaa eniten kasvihuonekaasupäästöjä.

Suurin osa Kreikan kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energia-alalla, noin 58 prosentin osuudella. Kreikka nojaa eniten kasvihuonepäästöjä tuottavalla energiasektorilla yhä vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin (öljy, kivihiili ja maakaasu), joiden osuus energian kokonaiskulutuksessa on noin 75 prosenttia.

Hiilidioksidin osuus Kreikan kasvihuonepäästöistä oli noin 78 prosenttia vuonna 2015 ja se on laskenut noin 10 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Metaanipäästöjen osuus oli vajaat 11 prosenttia ja se on laskenut noin kuusi prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2015. Polttoaineiden päästöjen kohdalla liikennesektorilla on tapahtunut suurin kasvuosuus vuodesta 1990. Kasvu on ollut lähes 18 prosenttia.

Maisemaa Ateenasta
Ateenassa asuu noin puolet koko Kreikan väestöstä.

Teollisuuden sektori kattaa toiseksi suurimmat kasvihuonekaasupäästöt energiasektorin jälkeen: Sen osuus on noin 12 prosenttia kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärästä. Vuoden 1990 tasosta teollisuuden sektorilla oli kasvua lähes kuusi prosenttia vuoteen 2015. Maatalouden kasvihuonekaasujen päästöt kattoivat lähes yhdeksän prosentin osuuden vuonna 2015 ja niiden laskusuhdanne johtuu pääosin synteettisten typpilannoitteiden vähäisemmistä käyttömääristä.

Maakaasun osuus mantereen kokonaisenergiakulutuksesta on yli kymmenen prosenttia. Kreikka on saanut venäläistä maakaasua Bulgarian maakaasuverkosta vuodesta 1997 alkaen, jota ennen sitä ei juuri käytetty. Maakaasun osuutta kuitenkin vahvistaa 2020 valmistuva TAP-kaasuputki, joka kulkee maan pohjoisosien läpi Albaniaa ja Italiaa kohti.

Maakaasua eli metaania on yleisesti pidetty puhtaimpana fossiilisena polttoaineena. Vaikka sen hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät, sitä saattaa poraus- ja erityisesti vesisärötysvaiheessa päästä ilmakehään. Metaani on hiilidioksidia huomattavasti vahvempi kasvihuonekaasu.

Saariston energiatalous syyniin

Kreikan ratkaistavana on saariston järkevä yhdistäminen mantereen energiaverkkoon sekä autonomisten sähköratkaisujen luominen uusiutuvilla energialähteillä joillekin saarille. Tällä hetkellä vain osa saarista on liitetty mantereen sähköverkkoon merenalaisin kaapelein. Näillä näkymin Kreikka pyrkii yhdistämään 80 prosenttia saarista mannermaan energiaverkkoihin vuoteen 2020 mennessä. Kreetan ja mantereen energiayhteys on ainakin tavoitteena seuraavan viiden vuoden sisään. On mahdollista, että se toteutetaan maakaasuputkella.

Vuoteen 2030 mennessä Kreikka pyrkii 50 prosentin osuuteen uusiutuvissa energialähteissä saaristossa. Tällä hetkellä monet saaret käyttävät energialähteenään saastuttavia öljyvoimaloita. Tuulivoima ja aurinkovoima ovat potentiaalisimmat uusiutuvat energialähteet saarilla, mutta tuuliturbiinien sijoittamista pohditaan tarkkaan turismin vuoksi.

EU-rahoitteinen ensimmäinen pilottiohjelma saarten uusiutuvasta energiaomavaraisuudesta alkoi pienellä Tilos-saarella lähellä Rodosta ja Kosia viime vuonna. Aiemmin Tilos on saanut merenalaisen kaapelin kautta sähköä, jota tuotetaan öljylaitoksella Kosin saarella. Tuuli- ja aurinkoenergialla katetaan nyt jo noin 70 prosenttia saaren energiatarpeesta, mutta tulevaisuudessa tarkoitus on yltää täyteen energiaomavaraisuuteen. Uusiutuvan energian siirtäminen Tilokselta tulevaisuudessa osaksi Kosin energiakulutusta on myös mahdollista. Tiloksen malli voi toimia esimerkkinä muuallekin Kreikan saaristoon.

Tavoitteet ja tulevaisuuden näkymät

EU:n ilmastolainsäädännön mukaan Kreikan tulisi tavoittaa 20 prosentin uusiutuvien energialähteiden osuus kokonaisenergian kulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Tämän saavuttamiseen tähtäävä ohjelma on esitetty jo vuoden 2010 kansallisessa uusiutuvien energialähteiden toimintasuunnitelmassa: Sähkön tuotannossa uusiutuvien osuus on määrä olla 40 prosenttia, lämmityksessä ja viilennyksessä käytettävä osuus 20 prosenttia ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian osuus liikenteessä kymmenen prosenttia.

Tavoitteet on tarkoitus saavuttaa yhdistämällä toimet energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden teknologioiden laajaan levittämiseen sähköntuotannossa, lämmöntuotannossa ja liikenteessä. Kreikan uusiutuvien energialähteiden osuus kokonaisenergiantuotannossa oli noin 15 prosenttia vuonna 2016.

Uusiutuvien energialähteiden käyttö lämmityksessä on ollut jo noin 26 prosenttia vuonna 2015, vaikka NREAP:n mukaisena tavoitteena on 20 prosenttia vasta vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian kymmenen prosentin käyttötavoite liikenteen energiakulutuksessa on kuitenkin kaukana tavoitteesta. Osuus oli noin puolitoista prosenttia vuonna 2015. Uusiutuvien energialähteiden osuus sähkön kokonaistuotannosta puolestaan oli noin 22 prosenttia vuonna 2015.

Kreikan tulee nähdä vielä vaivaa saavuttaakseen sille asetetut tavoitteet. Ympäristöjärjestöt Kreikassa eivät usko, että kaikkia tavoitteita voidaan saavuttaa. Talouskriisin vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin on tosin selvä: Kriisin myötä monet ovat joutuneet luopumaan henkilöautoista sekä teollisuutta ja lämmityskuluja on ollut vähemmän. Vähennystä kasvihuonepäästöissä on kaiken kaikkiaan tapahtunut vuosina 2009–2015 noin 29 miljoonaa tonnia CO2-ekvivalenttia.

Greenpeace Kreikan suosituksena on uusiutuvien energialähteiden käyttö 45 prosentin osuudella kokonaisenergiankulutuksessa vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaisi ainakin uusiutuvien energialähteiden 80 prosentin osuutta kokonaissähkön osuudessa, jotta ilmastotavoitteisiin päästäisiin. Greenpeace painottaa myös rakennuksien energiatehokkuuden parantamista energian säästämiseksi. Energiankulutus kasvaa ja kallistuu huonokuntoisten rakennusten vuoksi.

Vuodesta 2016 lähtien Kreikan kansallinen sopeuttamisneuvosto on pyrkinyt ohjaamaan tarvittaviin ilmastonmuutosta hidastaviin tekoihin. Sen lisäksi tekeillä ovat alueelliset / maakunnalliset sopeuttamissuunnitelmat. Alueet päättävät itse aikataulustaan ja siitä, miten ja mitkä asiat kannattaa toteuttaa alueilla. Alueellisten toimintasuunnitelmien odotetaan valmistuvan ensi vuonna.

Ruskohiili ja öljyetsinnät ”likaamassa” energiapäätöksiä

Kreikan energiatuotanto on melko eristäytynyt verrattuna muihin EU-jäsenvaltioihin ja sillä on runsaasti autonomisia energiajärjestelmiä saarilla. Ruskohiili on Kreikan oman energiantuotannon pääraaka-aine, jota suurimmalta osin käytetään sähköntuotantoon. Tästä syystä se on myös edullinen vaihtoehto pitää sähköntuotannon lähteenä. Kreikka on kuitenkin keskimääräistä EU-maata riippuvaisempi tuontipolttoaineista.

Ruskohiilipohjaisille energialaitoksille suunnitellaan uutta teknologiaa, jotta päästömäärät vähenisivät. Kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja pyritään kehittämään, mutta resursseja nopeisiin muutoksiin ei tällä hetkellä ole. Uusiutuvien energialähteiden osuutta sähköntuotannossa yritetään lisätä hiljalleen. Vuoteen 2050 mennessä tavoitellaan virallisesti kokonaan kivihiiletöntä tuotantoa.

Ympäristöjärjestöt painottavat ruskohiilestä luopumista

Kreikan WWF:n mukaan maan energiastrategialuonnos nojaa edelleen liikaa vanhentuneeseen ruskohiilipohjaiseen sähkömalliin, fossiilisten polttoaineiden etsintään ja hyödyntämiseen Kreikan vielä turmeltumattomilta alueilta sekä maakaasun varastointiin ja kuljetukseen liittyvän infrastruktuurin rakentamiseen. Samalla energiatehokkaiden ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton tavoitteet pysyvät hyvin alhaisina.

WWF Kreikka, ClientEarth ja Greenpeace Kreikka yrittävät tällä hetkellä kumota oikeudessa ruskohiilitehtaiden Ptolemaida V, Meliti I ja rakennussuunnitelmavaiheessa olevan Meliti II laitosten ympäristöluvat. Ympäristöjärjestöjen mukaan ympäristö- ja energiaministeriön niille myöntämät luvat eivät vastaa EU:n, kansallisen tai kansainvälisen tason lakien vaatimuksia. Ympäristöjärjestöjen mukaan ympäristöluvat on annettu ilman arviota näiden tehtaiden vaikutuksista ihmisiin, ympäristöön ja ilmastoon.

Hiilivetyjen etsintää tehostetaan  

Kreikan parlamentti hyväksyi tämän vuoden syyskuussa viimeisimmät kolme toimilupaa valtion ja öljy-yhtiöiden välillä. Alueet, joilta hiilivetyjä etsitään ja joille porausluvat on myönnetty ovat Epeiroksessa Luoteis-Kreikassa sekä länsi-Peloponnesoksen merialueilla Patraikoksessa ja Katakolossa.

Sopimukset eivät sulje ulkopuolelleen vesisärötyksen käyttöä maa-alueilla poraustekniikkana. Särötys kuluttaa paljon alueellisia vesivaroja ja voi pilata pohjavesiä. Kreikka uskoo näiden alueiden hyödyntämisen kuitenkin tuottavan 15-18 miljardin euron tulot seuraavan 30 vuoden aikana ja koko Joonianmeren sekä länsi-Kreikan alueella yhteensä 150 miljardia euroa. Talouskriisin alusta asti Välimeren EU-maat ovat tukeutuneet öljy- ja kaasujohteisiin strategioihin, jotta talous saadaan kasvuun.

Kierrätys vaatii suuria panostuksia

Kreikassa kierrättäminen ei vielä toimi kunnolla, sitä kohtaan asenteet eivät ole luottavaiset eikä lajittelua siksi useasti harjoiteta. Kaatopaikat sekä laittomat kaatopaikat ovat valitettavan yleisiä. Erityinen ongelma on kertakäyttömuovin laaja käyttö.

Vuonna 2016 arviolta 40 prosenttia kierrätysmateriaaleille suunnatuista sinisistä kierrätysastioista keräsi jätettä, joka päätyy kaatopaikalle: Lähes 340 000 tonnia kierrätyslajittelulaitoksille päätyneestä jätteestä oli kierrätyskelvotonta. Sinisiin astioihin tulisi kerätä lasi, metalli, muovi, pahvi ja paperi. Kotitalouksien biojätteelle ei ole tällä hetkellä kierrätysmahdollisuuksia kaupungeissa.

Kotitalousjätettä
Kierrättäminen kaipaa lisää panostusta.

Kierrätysprosentti Kreikassa on nyt enintään 15. Tämä jää selvästi alle EU-direktiivin vuoden 2020 tavoitteesta, joka on 50 prosenttia. Kreikka on (Suomen tavoin) niiden 14 maan joukossa, joiden arvellaan epäonnistuvan yhdyskuntajätteen 50 prosentin kierrätystavoitteen saavuttamisessa.

Vuonna 2014 Kreikassa sijaitsi yhä noin 70 kaatopaikkaa, jotka toimivat kuntien alaisuudessa tai vähintään niiden katsoessa läpi sormien käytön jatkuvuutta. Samaisena vuonna Kreikalle tuomittiin 15 miljoonan euron sakot jokaiselta kuudelta kuukaudelta, joilla se jatkaa laittomien kaatopaikkojen käyttöä. EU:n tuomioistuimen on toistuvasti rankaissut Kreikkaa sakoilla, mutta selkeitä tuloksia ei silti ole tavoitettu.

Julkisiin kulkuvälineisiin ei olla kovin tyytyväisiä, edullisuus ratkaisee

Julkinen liikenne Kreikassa koostuu raitioteistä, kauko- ja lähiliikenteen linja-autoista, lauttaliikenteestä, metroista sekä lentoliikenteestä. Liikenteen päästöissä on tapahtunut noin neljän prosentin nousu vuosien 1990-2015 välillä, sillä kaiken kaikkiaan ajoneuvoja on enemmän.

Rautatietä on Kreikassa noin 2250 kilometriä. Ongelmana ovat mm. öljykäyttöiset junat. Greenpeace Kreikka on kritisoinut kulkuyhteyksien kehityksen mittaamista autoliikenteen teiden rakentamisena rautateiden ja pyöräteiden sijaan. Rautateitä kuitenkin uudistetaan parhaillaan.

Yksityisautoilu pitää pintaansa liikkumismuotona, vaikka talouskriisin vaikutuksesta yksityisautojen määrä väheni. Vuonna 2016 Kreikassa oli 1000 asukasta kohden noin 480 henkilöautoa, joka on vähemmän kuin EU:n keskiarvo (550 autoa/ 1000 asukasta). Kreikkalainen liikennekulttuuri ja pyöräteiden vähyys eivät houkuttele paikallisia polkupyöräilyyn ainakaan isoimmissa kaupungeissa.

Kreikkalaisten motivaatio käyttää julkisia kulkuneuvoja omien autojen sijaan liittyy pääasiassa julkisen liikenteen edullisiin kuluttajahintoihin. Talouskriisin vaikutuksesta myös ajoneuvoja jaetaan muiden kanssa käytettäviksi (lähinnä kustannussyistä ei ekologisista). Kriisin vaikutuksesta monet joutuivat myymään autojaan ja monet muuttivat ulkomaille. Perheissä oli aiemmin tyypillisesti useampi kuin yksi auto.

Liikenne
Yksityisautoilu pitää pintansa Ateenan teillä.

Ilmastonmuutos näkyy jo

Lämpötilojen ääriolosuhteita on todistettu jo useina kesinä Kreikassakin. Erityisesti isot kaupungit kärsivät helleaalloista. Esimerkiksi Ateenan rakennukset ovat pääosin vanhahtavia ja aikanaan nopeasti rakennettuja, jonka vuoksi ne lämpenevät lämpöaaltojen sekä trooppisten öiden vuoksi. Korkeita yölämpötiloja tulee olemaan enenevissä määrin. Maastopalojen määrät ovat myös lisääntyneet merkittävästi. Maapallon lämpötilan 1,5 asteen nousu lisää lämpöaaltoriskiä 40 prosenttia. Mikäli kahden asteen nousu tapahtuu, on riski yli 60 prosenttia. Tulvien uhka kasvaa, sillä muutaman kuukauden sateiden pelätään satavan lähitulevaisuudessa muutamassa päivässä.

Ympäristöjärjestöt kokevat ongelmalliseksi Kreikassa vallitsevat asenteet. Ne eivät suosi ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvien toimien kehittämistä. Greenpeace Kreikka on järjestänyt mm. joukkorahoitustempauksen, jolla yksi vuoristossa sijaitseva kyläkoulu sai eristeet ja lämmityksessä siirryttiin öljystä biomassaan sekä sähkössä uusiutuviin energialähteisiin. Koulun energiakustannukset putosivat yhteen kolmasosaan. Tarkoituksena oli näyttää kunnille ja valtiolle, miten energiatehokkuuden lisääminen on myös taloudellinen ratkaisu.

Kreikka ei ole talouskriisin aikana aktiivisesti julkaissut tilastotietoa tai dataa ilmastonmuutokseen liittyen. Vuonna 2018 YK:lle tuotetuissa kansallisissa raporteissa käytetään yleisesti vuoden 2015 tutkimustietoa päästöistä.

Kreikassa ilmasto- ja ympäristöasiat eivät ole olleet tärkeysjärjestyksessä ensimmäisten joukossa, eikä suurta muutosta ole tapahtunut vieläkään. Talouskriisi on myös vaikuttanut negatiivisesti ympäristö- ja ilmastoasioiden näkyvyyteen. Parhaat vaikutukset saataisiin energiasektorin kehittämisellä raskaspäästöisestä alasta uusiutuvien energialähteiden voittokuluksi.  

Teksti ja kuvat: Nina-Maria Heinonen, edustuston harjoittelija 

Tulosta

Päivitetty 7.12.2018


© Suomen suurlähetystö, Ateena | Tietoa palvelusta | Yhteystiedot