Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Kreikan energiasektorin tarjoamat mahdollisuudet - Suomen suurlähetystö, Ateena : Team Finland

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Ateena

Embassy of Finland
Hatziyianni Mexi 5, 115 28 Athens
Puh. +30-210-72 55 860
S-posti: sanomat.ate@formin.fi
Ελληνικά | Suomi | English | Svenska |  |  | Instagram
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 31.7.2018

Kreikan energiasektorin tarjoamat mahdollisuudet

Kreikassa on arviolta 3 mrd. € suuruisia investointitarpeita sähköverkon laajentamiseen mantereella sekä yhä useamman saaren liittämiseen mantereen verkostoon. Maakaasuverkon laajentaminen isojen kaupunkien ulkopuolelle vaatii puolestaan arviolta 700 milj. € investoinnit tulevina vuosina.

Maakaasun rooli Kreikan energialähteenä vahvistuu TAP -kaasuputken valmistumisen myötä (v. 2020). Ruskohiiltä aiotaan korvata sähköntuotannossa uusiutuvilla energialähteillä enenevissä määrin. Sähköntuotannossa olisi tarvetta myös kustannustehokkaille ja energian varastoinnin mahdollistaville ratkaisuille.

Kreikan energiasektorin avaaminen kilpailulle on toteutunut pohjoista Eurooppaa hitaammin huolimatta EU:n asettamista velvoitteista. Kreikan todettiin rikkoneen EU:n kilpailulainsäädäntöä antamalla valtion sähköyhtiö PPC:lle yksinoikeus hyödyntää ruskohiiltä sähköntuotannossa. Kreikan kolmannen rahoitustukiohjelman ennakollisiin toimiin oli kirjattu energiasektorin yksityistämistoimia, jotka oli toteutettava lainaerien maksamiseksi. Kesällä 2017 myytiin 24 % osuus sähköverkon siirtojärjestelmän omistavasta ADMIE:sta kiinalaisille.

Hydropower plant

PPC:n omistamista ruskohiilivoimaloista kolme aiotaan yksityistää tämän vuoden aikana. Kreikan maakaasuverkon operoija DESFA:n yksityistämisessä on meneillään jo toinen yritys. Snam/ Enagas/ Fluxys -yhteistyökuvion tekemä 535 milj. € tarjous DESFA:n 66 % osuudesta on nyt kilpailuviranomaisten tarkastettavana.

Valtion maakaasuyhtiö DEPA:n yksityistämisessä edetään ensin toimintojen eriyttämisen kautta. Maakaasun myynnistä vastaavasta yhtiöstä on tarkoitus myydä 50,1 % yksityisille investoijille syksyllä aloitettavalla prosessilla Kreikan valtion säilyttäessä 15 % osuuden. Kaasun infrastruktuurin omistavasta yhtiöstä Kreikan valtio aikoo säilyttää 65 % osuuden, ja sen vastuulle jäävät kansainväliset maakaasua koskevat projektit.

Kreikan valtio omistaa 35 % osuuden energiayhtiö Hellenic Petroleum:ista, ja yhtiön suurin omistaja on kreikkalainen Paneuropean Oil and Industrial Holdings –yhtiö (Latsis Group) 45,47 % osuudella. Kreikan hallitus on sopinut yhtiön 50,1 % osuuden myymisestä strategiselle investoijalle molempien omistajien vähentäessä omistustaan. Toukokuussa julkistettuun tarjouskilpailuun osallistui kaikkiaan viisi potentiaalista investoijaa, joista vakavasti otettavina pidetään hollantilaista Vitol:ia ja sveitsiläistä Glencore:a.

Komissio on ehdottanut myös PPC:n omistamien vesivoimaloiden yksityistämistä lähivuosina jotta PPC:n hallitsevaa osuutta sähköntuotannosta saataisiin nopeammin supistettua. Kreikan energiaministeriö ei näyttäisi olevan erityisen innostunut tästä vaihtoehdosta joten nähtäväksi jää, päädytäänkö tähän vaihtoehtoon.

Copyright: PPC Renewables
Hydropower plant, river Nestos

Kreikan sähkömarkkinat

Kreikan sähkömarkkinoiden dominoiva toimija on ollut tähän päivään asti valtion sähköyhtiö Public Power Corporation (PPC), jonka markkinaosuus oli vielä keväällä 82 % sähköntuotannon osalta.

PPC:n mantereen verkkoon liitetty sähköntuotantokapasiteetti oli vuoden 2017 lopulla ruskohiilivoimaloissa 5.300 MW, isoissa vesivoimaloissa 3.020 MW, maakaasuvoimaloissa 2.000 MW ja öljykäyttöisissä voimaloissa 750 MW. Kreikan saarilla on PPC:n omistuksessa itsenäistä sähköntuotantokapasiteettia 39 öljykäyttöistä voimalaa (1.650 MW), 15 tuulipuistoa, 5 aurinkosähköpuistoa ja 2 vesivoimalaa.

PPC on joutunut huutokauppaamaan pari viimeistä vuotta osaa (22 %) sähköntuotannostaan yksityisille toimijoille kilpailun parantamiseksi. Ensi vuonna huutokaupan piiriin kuuluu enää 13 % mantereen verkon piirissä olevasta tuotannosta kun ruskohiilivoimaloiden yksityistäminen on saatu aikaan.

PPC:ltä odotetaan alan suurimpana yhtiönä sähkömarkkinoiden kehityssuunnan näyttämistä investoinneillaan ja toimillaan. Tämä rooli on ollut hieman kadoksissa viime vuodet johtuen asiakkaiden maksuongelmista ja markkinoiden vapauttamisen vaatimuksien aiheuttamasta hämmingistä. Yhtiön ylivelkaantuminen on myös jarruttanut uusia investointeja, joiden odotetaan aktivoituvan pankkien suostuessa rahoittamaan lainojen maksua tiukoin ehdoin. McKinsey on tekemässä PPC:lle 5-vuotis suunnitelmaa toiminnan kannattavuuden palauttamiseksi.

PPC:n johdon suunnitelmissa on lisätä uusiutuvien energialähteiden kapasiteettia jopa 15-kertaiseksi nykyisestä, samalla vähentäen ruskohiilen osuutta vaikka sillä odotetaan olevan huomattava rooli sähköntuotannossa vielä seuraavat 10–15 vuotta.

Kreikan sähköntuotanto avattiin kilpailulle vuonna 2004 sallimalla yksityiset maakaasuvoimalat alun perin varajärjestelmiksi, joiden rakentamista tuettiin budjettirahoituksella. Sähköntuotantoon osallistuvat tänä päivänä yksityiseltä sektorilta Elpedison, Protergia, Heron, Korinthos Power ja Aluminium S.A.

Sähkön vähittäismarkkinat avattiin Kreikassa kilpailulle vähitellen vuodesta 2007 lähtien. Yksityiset toimijat pääsivät aluksi osallistumaan vain sähkön ulkomaankauppaan. Tänä päivänä vähittäismyynnin parissa toimii 17 yhtiötä PPC:n lisäksi, joista suurimmat ovat Heron, Mytilineos ja Elpedison 3,5-4,0 % markkinaosuuksilla kukin.

Kreikan saarista vain osa on liitettynä mantereen sähköverkkoon merenalaisin kaapelein. Siten näille verkon ulkopuolelle oleville saarille on täytynyt rakentaa oma sähköntuotanto – ja jakelujärjestelmänsä. Pääroolissa Kreikan saarilla ovat olleet öljykäyttöiset voimalat. ADMIE:n suunnitelmissa on jatkaa saarten yhdistämistä Kreikan mantereen sähköverkkoon seuraavien vuosien aikana.

Kreetan saarta kohtaan on osoitettu erityistä investointikiinnostusta uusiutuvissa energialähteissä kun saaren yhdistäminen mantereen verkkoon on saatu toteutettua - ensivaiheessa Peloponnesoksen niemimaan kautta v. 2020 ja pääkaupunkialueen sähköverkkoon vuonna 2023.  Suunnitteilla oleva Euroasia Interconnector –sähkökaapeliyhteys (1.500 km) Israelista Kyproksen kautta Kreetalle tukeutuisi myös Kreetan ja Ateenan yhdistävään sähköverkkoon päästäkseen mukaan eurooppalaisiin sähköverkkoihin.

Copyright: PPC Renewables
Electricity in Greece

Maakaasumarkkinat

Maakaasukaasun kulutus oli 5 mrd. m3 viime vuoden osalta Kreikassa, josta sähköntuotannon osuus oli 56 %. Kreikan markkinoilla olevasta maakaasusta 55-67 % on ollut venäläistä alkuperää (Bulgarian maakaasuverkosta), 14-21 %  azerilaista alkuperää (Turkin maakaasuverkosta), ja loput algerialaista nestekaasua, joka on varastoituna Ateenan lähistöllä olevan Revithousa –saaren nestekaasuvarastoon (3 tankkia yhteiskapasiteetiltaan 225 000 m3).

Suurin toimija maakaasumarkkinoilla on valtionyhtiö DEPA, jonka omistajina ovat Kreikan valtio 65 % osuudella ja Hellenic Petroleum 35 % osuudella. Yhtiön yksityistäminen on suunniteltu aloitettavaksi syksyllä kun sen toiminta on ensin eriytetty kaupalliseen ja infrastruktuurin omistaviin yhtiöihin.  DEPA on omistanut 51 % osuuden maakaasun vähittäismyyntiyhtiöistä, Gas supply:sta Keski-Kreikan, Thessalonikin ja Ateenan alueilla. Keski - ja Pohjois-Kreikan Gas supply -yhtiön myymisestä neuvotellaan italialaisen ENIn kanssa ja DEPA:n on sopinut Shellin osuuden ostamisesta Ateenassa jos kilpailuviranomaiset hyväksyvät nämä järjestelyt. DEPA:n odotetaan suurimpana toimijana näyttävän markkinoiden kehittämisen suuntaa investoinneillaan.

Yksityisellä Prometheus Gas –yhtiöllä on 20 % markkinaosuus kaasun toimittajana Kreikassa. Yhtiön omistavat venäläinen Gazprom ja kreikkalainen Kopelouzos –yhtiö puoliksi. Yhtiö tuo Bulgarian putken kautta venäläistä kaasua markkinoille. Nestekaasumarkkinoiden 25 % osuutta hallitsee yksityinen M&M Gas, joka on teollisuuskonserni Mytilineos:in ja Motor Oil Hellas:in yhteisyritys.

Kopelouzos -yhtiöllä on investointisuunnitelmia yhteistyössä DEPA:n ja amerikkalainen Gaslog:in kanssa (Gastrade s.a) nestekaasun kelluvasta terminaalista Alexandroupolisin kaupungin ulkopuolelle Koillis-Kreikkaan. Valtiollisen Bulgaria Energy Holding:in kanssa keskustellaan myös osallistumisesta tähän investointiin, joka olisi arviolta 370 milj. €. luokkaa. Uudella investoinnilla tavoiteltaisiin pääsyä eurooppalaisiin maakaasuverkostoihin vuonna 2020.

Kreikassa odotetaan nestekaasulla toimivien ratkaisujen käyttöönottoa yhä enenevissä määrin myös merenkulkusektorilla, ja jatkossa odotetaan rakennettavan laivojen nestekaasuterminaaleja satamakaupunkeihin (kuten Pireus ja Patras).

Maakaasun odotetaan saavan yhä suuremman roolin Kreikan energiasektorilla seuraavan 20–30 vuoden aikana Transadriatic Pipeline(TAP) -kaasuputken valmistumisen myötä vuonna 2020. TAP- kaasuputki kulkee Pohjois-Kreikan läpi kohti Albaniaa ja Italiaa.

DEPA ja italialainen Edison ovat perustaneet yhteisen IGI Poseidon -yhtiön edistämään kansainvälisiä kaasuyhteyksiä Kaakkois-Euroopassa. Yhtiön suunnitelmissa on tällä hetkellä kolme projektia, jotka ovat saaneet alustavasti eurooppalaista rahoitusta: Poseidon yhdistämään Kreikan ja Italian kaasuverkot, IGB yhdistämään Kreikan ja Bulgarian kaasuverkot sekä EastMed liittämään Israelin ja Kyproksen kaasuesiintymät kreikkalaiseen ja sitä kautta eurooppalaiseen kaasuverkkoon. EastMed –projektin käytännön toteutuminen varmistuu keväällä 2018.

Copyright: PPC Renewables
Solar panels

Uusiutuvat energialähteet

Kreikalla on ilmastonsa takia mahdollisuus hyödyntää uusiutuvia energialähteitä huomattavasti nykyistä enemmän. Kreikan kansallisena tavoitteena on ollut nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus 20 %:iin lopullisesta energiankulutuksesta ja 40 %:iin sähköntuotannosta vuoteen 2020 mennessä.

Uusiutuvien energialähteiden kapasiteettia oli vuoden 2017 lopulla: tuulivoimalat 2.303 MW, pienet vesivoimalat 230 MW, aurinkopuistot 2.094 MW, katoilla olevat alle 10 kW aurinkopaneelit 351 MW, biokaasulaitokset 58 MW ja biomassalaitokset 3 MW. Uuteen kapasiteettiin ei ole investoitu lähes viiteen vuoteen talouskriisin aikana kun valtionyhtiöiden yksityistämiskonsepti ei edennyt odotusten mukaisesti ja muut toimijat odottivat ratkaisua.

Uusiutuvien energialähteiden investointeja tuettiin luvatuilla syöttötariffeilla joista ollaan siirtymässä tuuli –ja aurinkosähkön osalta huutokaupattaviin tukiin. Muille uusiutuville energialähteille on tiedossa samantapainen tukimekanismi kun niiden osuus sähköntuotannosta kasvaa.

Biomassaan tai biopolttoaineisiin perustuva sähköntuotanto on tapahtunut Kreikassa avoimilla kaatopaikoilla tai vedenpuhdistuslaitoksilla biokaasuun perustuen. Kreikassa on myös pienimuotoista biodieselin tuotantoa (141,6 ktoe) kasvihuonepäästövelvollisuuksien täyttämiseksi. Muutama kreikkalainen yritys on hakenut lupia maatalousjätteisiin tai kotitalousjätteisiin perustuvien polttolaitosten perustamiseksi, joten näiden investointien toteuttaminen on todennäköistä lähivuosina.

Suurimmat toimijat uusiutuvissa energialähteissä ovat  Hellenic Petroleum Renewables,  Terna Energy, PPC Renewables ja Elinoil.

Sähkö- ja maakaasujärjestelmien operaattorit

Sähköverkon omistaa ja sitä operoi ADMIE

Sähkön myynnistä ja kasvihuonepäästöjen huutokauppaamisesta vastaa LAGIE

Sähkön jakeluverkkoa operoi HEDNO

Maakaasujärjestelmää operoi DESFA

Cpyrigth: PPC Renewables
Tuulivoimala, Tuulivoimala

Öljytuotteet

Öljytuotteiden markkinat olivat kooltaan 7,3 Mtoe Kreikassa vuonna 2016 kulutuksen supistuttua talouskriisin aikana vajaan kolmanneksen. Raakaöljyn toimittajista suurimmat olivat Venäjä (33 %), Saudi-Arabia (17 %), Irak (17 %) ja Libya (13 %).

Öljynjalostusteollisuus on yksi Kreikan talouden dynaamisista sektoreista ja suurin teollisuustuotteiden vientisektori - yli puolet tuotannosta viedään ulkomaille. Kreikassa toimii kaksi isoa öljyä jalostavaa yritystä: Motoroil ja Hellenic Petroleum.

Motoroil:inomistus on kiinteästi linkittynyt kreikkalaisen Vardinoyiannis –sukuun, jolla on liiketoimintaa myös merenkulussa ja mediasektorilla. Motoroil:in omistama öljynjalostamo sijaitsee lähellä Korintton kaupunkia. Yhtiön vähittäismyyntikanavina polttoaineille ovat Avin Oil ja Shell. Yhtiö omistaa 35 % maakaasuvoimala Korinthos Power:ista.  LPC

Hellenic Petroleum:illa on kolme öljynjalostamoa Kreikassa ja yksi Makedoniassa, ja yhtiö on suurin dieselöljyn viejä itäisellä Välimerellä. Hellenic Petroleumin omistuspohja on ollut tähän saakka 35 % Kreikan valtiolla, 45,5 % Paneuropean Oil and Industrial Holdings (Latsis Group) ja loput 19,5 % eri omistajilla. Hellenic Petroleum käy polttoaineiden vähittäiskauppaa EKO, Elinoil ja BP – brandeillä. Yhtiöllä on yhteisyritys Edisonin (Elpedison) kanssa sähköntuotannossa, uusiutuvien energialähteiden osalta oma yrityksensä, maakaasusektorilla DEPA:n kautta sekä omaa raakaöljyn kuljetustoimintaa. Exploration Holding –yhtiö vastaa öljyn ja kaasun etsintä- ja porausoikeuksien omistuksista, johon Kreikan valtiolla on oikeus hankkia 36,25 % osuus. Tytäryhtiöitä on perustettu myös muihin Kaakkois-Euroopan maihin.  Yhtiö on kiinnostunut lisäämään omistusta DEPA:n kaupallisesta toiminnasta.

Polttoaineiden vähittäismyynnin parissa toimii myös pienempiä yhtiöitä, kuten Aegean Oil, Eteka, Revoil ja Jet Oil, jonka Itävaltalainen Cetracore –yhtiö osti vähän aikaa sitten yhtiön ollessa konkurssin partaalla.

Kreikan aluevesillä olevat öljy- tai kaasuesiintymät

Thasos –saaren ulkopuolella sijaitseva Prinoksen öljykenttä on ollut tähän mennessä ainoa öljyntuotannon lähde Kreikan aluevesillä. Energean Oil and Gas–yhtiö on hyödyntänyt öljykenttää vuodesta 2008, ja sen päivittäinen tuotanto on ollut vajaa 5.000 tynnyriä. Energean on aktiivinen toimija myös muualla itäisellä Välimerellä (Israel, Egypti).

Geologisten mittausten perusteella näyttää Kreikan läntisillä merialueilla olevan potentiaalisia öljy- tai kaasuesiintymiä. Kreikan hallitus on tehnyt viime vuosien aikana sopimuksia näiden alueiden tutkimus- ja hyödyntämisoikeuksista (Ioannina, Patraksen lahti, Katakolos, Kreeta). Suurinta mielenkiintoa potentiaalisten esiintymien hyödyntämiseen ovat osoittaneet kreikkalaiset yritykset Energean Oil and Gas sekä Hellenic Petroleum joko yksin tai yhteistyössä kansainvälisten toimijoiden kanssa (Edison, Total, Exxonmobil, Repsol). Kreikan potentiaalisten esiintymien arvioidaan olevan suhteellisen syvällä, joten niiden hyödyntämiseen tarvitaan viimeisintä teknologiaa.

Teksti: Neuvonantaja Jaana Oikarinen-Vasilopoulos, Suomen suurlähetystö, Ateena

Tulosta

Päivitetty 31.7.2018


© Suomen suurlähetystö, Ateena | Tietoa palvelusta | Yhteystiedot