Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Seminaari loistaa kuin Akropolis Ateenassa - Suomen suurlähetystö, Ateena : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Ateena

Embassy of Finland
Hatziyianni Mexi 5, 115 28 Athens
Puh. +30-210-72 55 860
S-posti: sanomat.ate@formin.fi
Ελληνικά | Suomi | English | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 27.9.2017

Seminaari loistaa kuin Akropolis Ateenassa

Jyväskylän seminaari oli ensimmäinen oppilaitos Suomessa, joka mahdollisti naisten opiskelun ja valmistumisen itsenäiseen ammattiin. Seminaarirakennus oli ajalleen normaalia suurempi kivirakennus ja se kohosi uljaana kaupunkiin tulijoiden silmissä. Näkymästä alettiinkin sanoa, että seminaari loistaa kuin Akropolis Ateenassa.

Ensimmäiset naisylioppilaat


Mahdollisuus ylioppilaaksi kirjoittamiseen ja yliopisto-opintoihin avautui Suomessa naisille 1870-luvulla.Jotta naisesta saattoi tulla ylioppilas, tuli hänellä olla keisarin myöntämä erivapaus, joka vapautti hänet sukupuolensa aiheuttamasta esteestä.

Suomen ensimmäinen naisylioppilas oli koko Pohjoismaiden ensimmäinen naisylioppilas eli Marie Tschetschulin kirjoitti ylioppilaaksi 1870. Tschetschulin ei kuitenkaan perhesyistä jatkanut opintoja yliopistossa.

Teachers in Jyväskylä training college Photo: National Board of Antiquities

Emma Irene Åström oli saanut erivapausanomukseensa vahvan tuen Jyväskylän seminaarin johtajalta Uno Cygnaeukselta, ja keisari myönsikin hänelle erivapauden. Åström kirjoittautui Keisarilliseen Aleksanterin -yliopistoon opiskelijaksi 1873 ja hän oli Suomen ensimmäinen naismaisteri.Seuraavana vuonna keisari kuitenkin hylkäsi kaksi erivapausanomusta, ja kesti kaksitoista vuotta ennen kuin seuraava nainen uskaltautui lähestymään keisaria asian tiimoilta.

Jo toukokuussa 1871 oli annettu asetus siitä, että naiset saavat opiskella lääketieteellisessä tiedekunnassa olematta kuitenkaan kirjoilla yliopistossa. Menettelyä varten vaadittiin kuitenkin erivapaus. Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen naislääkäri, Rosina Heikel, valmistui 1878.

Photo: National Board of Antiquities, photographer Eric Sundström
Marie Tschetschulin, Photo: National Board of Antiquities, photographer Eric Sundström
Marie Tschetschulin

Ensimmäinen väitellyt nainen oli Karolina Eskelin, joka vuoden 1895 lopulla puolusti kirurgian alaan liittyvää väitöskirjaansa.

Eräs varhaisista uranuurtajanaisista oli historioitsija Alma Söderhjelm, josta 1906 tuli yliopiston ensimmäinen naisdosentti. Hän oli hakenut dosentuuria jo aikaisemminkin, mutta tullut hylätyksi perusteluna Söderhjelmin perheen poliittinen toiminta.

Vuonna 1911 Alma Söderhjelm yritti ensimmäisenä suomalaisena naisena saada professorin viran. Vaikka yliopisto oli hänen puolellaan, ei maan hallitus katsonut voivansa myöntää hänelle erivapautta. Yliopistovirat avattiin naisille asetuksella 1916, mutta Alma Söderhjelmille ei tästä ollut apua, sillä hänen tavoittelemansa virka oli jo täytetty.

Alma Söderhjelmistä tuli loppujen lopuksi Suomen ensimmäinen naisprofessori, sillä kauppaneuvoksetar Dahlström antoi Åbo Akademille suuren lahjoituksen, joka mahdollisti ylimääräisen professuurin perustamisen Söderhjelmille Turkuun 1927.

Enemmän naisia kuin miehiä

Kun 1800-luvun lopulla nainen yliopistolla oli harvinaisuus, on nykyään naisia selvästi miehiä enemmän yliopisto-opiskelijoina. 1920-luvun alussa oli 33 % uusista ylioppilaista naisia, kymmenen vuotta myöhemmin jopa 40 %. Ensimmäistä kertaa uusien naisopiskelijoiden määrä ylitti miesopiskelijoiden määrän lukuvuonna 1948 – 1949. 

Täydellistä miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ei yliopistolla ole vielä saavutettu. Vaikka naiset ovat opiskelijoina hyvin edustettuina, ei henkilökunnasta voi sanoa samaa – etenkin korkeimmissa opetusviroissa ovat naiset vielä melko harvinaisia.

Koulutuksella on merkittäviä vaikutuksia miesten ja naisten asemaan työmarkkinoilla, palkkaukseen sekä muuhun elämään. Suomessa keskeisenä tasa-arvopoliittisena tavoitteena on pitkään ollut sukupuolten välisen segregaation lieventäminen muun muassa koulutusvalinnoissa.

Photo: Tero Pajukallio
Pupils Photo: Tero  Pajukallio

Artikkelin pohjana on käyttetty Helsingin yliopistomuseon tekstiä "Naiset yliopistossa".

Lisätietoja:
Tiedenaisia -verkkonäyttely
Hameiden hidastamat - Suomen ensimmäiset naislääkärit -verkkonäyttely (pdf)
Sukupuolten tasa-arvo, Tasa-arvotiedon keskus
Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo, Valtionneuvoston julkaisuarkisto  

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 27.9.2017


© Suomen suurlähetystö, Ateena | Tietoa palvelusta | Yhteystiedot